Laitoi kaikki sisustuskirjani lankarullahyllyy, ko ne sopi siihe nii hyvi. Likka kyl sano et koht se hylly haijjoo, mut minust se tuntuu ny tukevammalt ko enne, johtuukoha painost.
Näit rönsyliljoi pitäs varmaa laittaa vähä uusii purkkeihi, ko ne o nii kasvanu. Tää alimmaine kukkapurkki o minu kottooni saarus "kukkatelinees", jonka mää täsä kerra löysi mee "supervarastost", mist tekkee välil iha hianoi löytöi. Tääki tukkee sitä mu ajatustani, ettei mittää kannat heittää pois. Ehkä kyl 90 % mee varastotavaroist olis semmossii kaatopaikalmenevii. Mutku... ei sitä koskaa tiär...
Nyte tuli vähä järjesteltyy kaappiiki, ko vaihroi kirjat hyllyy.
Tää uppee ryijy o anopi perui. Siin o nii hianot väritki (yllättäi oranssiiki).
Penkil o lika niiskuneiti, jonka hän sai kummitätiltäs ja minu vihree nalleni, jonka mää sai varmaa kahreksatoistvanhan lohrutukses äitilt, ko siskoni likka oli vuasii takaperi halannu ja pussannu minu apinani rikki. Nyte nää o mummu kulla unikavereit ja halittavvii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti